Tervetuloa, tervemenoa

Hoitoala tarvitsee tulevaisuudessa valtavasti ulkomaista työvoimaa, mutta kansainvälistä rekrytointia ei tällä hetkellä säännellä laissa. Siispä vastuu työntekijän kielen opetuksesta, pätevöittämisestä tai kotoutumisesta voi haihtua tuuleen. Ulkomailta Suomeen rekrytoitu voi luulla tulevansa onnelaan, mutta lopputulos voikin olla liuta vaikeuksia, velkaa ja vastuunkannon pakoilua. Miten tässä nyt näin on käynyt?
Asiaa ovat ruotimassa Filippiineiltä Suomeen muuttanut OAMK:n englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen lehtori Floro Cubelo, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Linda Bäckman ja vapaa tutkija, poliitikko Tiina Vaittinen.
Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola.
Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Lähteitä:Kalevi Sorsa -säätiö, Tiina Vaittinen: Sääntelemätön rekrytointi jättää ulkomaiset hoitajat oman onnensa nojaanMaahanmuuttoviraston tilastotSuper-liitto: Kuka kantaa vastuun ulkomaisten hoitajien rekrytoinnin onnistumisesta?Super-liitto: Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia. Seurantatutkimus 2024Valvira: Riittävän kielitaidon osoittaminen

Suomalainen yhteiskunta nojaa korkeaan luottamukseen. Poliisi ja koulut hoitavat omat tonttinsa, lääkäri ja neuvola auttavat ja poliitikkoihinkin luotetaan melko hyvin. Mutta entä jos tulee maasta, jossa viranomaisia on joutunut pelkäämään, tai valtiokoneiston toiminta on romuttanut luottamuksen kokonaan?
Tässä jaksossa selvitetään, miksi maahanmuuttajataustaisilla voi olla epäluuloja tai pelkoja suomalaisviranomaisia kohtaan, ja mihin se voi johtaa. Ja miten toimii vastavuoroisuus – luottaako suomalainen yhteiskunta maahanmuuttajaan?
Kokemuksistaan kertoo maahanmuuttajaperheeseen syntynyt Artem Kuosti. Luottamusta ruotivat myös Mobile Futures –hankkeen tutkijat Elina Turjanmaa ja Iida Kauhanen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perheiden erityispalvelujen johtaja Saana Pukkio.
Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola.
Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Lähteitä:
Eduskunnan työ- ja elinkeinoministeriön kirjallinen lausunto työelämä- ja tasaarvovaliokunnassa: Maahanmuuttajaäitien työllistyminen, 26.5.2025
Valtiovarainministeriö: Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima; Kansalaisten luottamus hallituksiin lievässä laskussa OECD-maissa; Suomi edelleen korkean luottamuksen maa
Sisäministeriö: Luottamus poliisiin pysynyt korkealla tasolla
OECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions 2024 Results - Country Notes: Finland
OECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions – 2024 Results
Sitra: Näin vahvistamme luottamusta ja turvallisuutta
Kati Turtiainen: Possibilities of trust and recognition between refugees and authorities: resettlement as a part of durable solutions of forced migration
Työ- ja elinkeinoministeriö: Tutkimus: ulkomaalaistaustainen nimi heikentää yhä työllistymismahdollisuuksia
Suvi Keskinen: The Stopped - Ethnic profiling in Finland

Kotona olevat maahanmuuttajaäidit herättävät tunteita. Yhteiskunnallisena huolena on se, etteivät äidit työllisty riittävästi, opi suomea tai ylipäätään tee muuta kuin kotoile lasten kanssa. Totuus on toinen. Tässä jaksossa avataan maahanmuuttajaäitien todellista arkea ja selvitetään, mikä estää kotoa lähtemistä ja työllistymistä.
Jaksossa kysymyksiin vastaavat kotiäitinä ollut Sofia Achame-Räisänen, tutkijatohtori Liselott Sundbäck ja väitöskirjatutkija Nima Ahmed.
Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola.
Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Lähteitä:
Mobile Futures: Keskeisiä tuloksia
Asiantuntijalausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle, diaarinumero VATT/197/07.01/2025
Opetushallitus: Tutkinnon tunnustamispäätöksen hakeminen
Tehy: Tutkinnon päivittäminen Suomeen tuleville
Tilastokeskus
VATT: Uusi tutkimus: Lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia

Hoitoala tarvitsee tulevaisuudessa valtavasti ulkomaista työvoimaa, mutta kansainvälistä rekrytointia ei tällä hetkellä säännellä laissa. Siispä vastuu työntekijän kielen opetuksesta, pätevöittämisestä tai kotoutumisesta voi haihtua tuuleen. Ulkomailta Suomeen rekrytoitu voi luulla tulevansa onnelaan, mutta lopputulos voikin olla liuta vaikeuksia, velkaa ja vastuunkannon pakoilua. Miten tässä nyt näin on käynyt?
Asiaa ovat ruotimassa Filippiineiltä Suomeen muuttanut OAMK:n englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen lehtori Floro Cubelo, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Linda Bäckman sekä tutkija ja poliitikko Tiina Vaittinen.
Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola.
Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Lähteitä:Kalevi Sorsa -säätiö, Tiina Vaittinen: Sääntelemätön rekrytointi jättää ulkomaiset hoitajat oman onnensa nojaanMaahanmuuttoviraston tilastotSuper-liitto: Kuka kantaa vastuun ulkomaisten hoitajien rekrytoinnin onnistumisesta?Super-liitto: Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia.Seurantatutkimus 2024Valvira: Riittävän kielitaidon osoittaminen

Wallah, veli, kieli on aina muutoksessa, eikä suomi ole poikkeus. Tämän jakson myötä paiskaamme roskikseen normin siitä, että joka iikka oppii, rakastuu ja työskentelee yhdellä kielellä kehdosta hautaan. Totuus on monikielisempi. Mutta miten monikielisyys ja maahamuutto vaikuttavat suomen kieleen ja sen kehitykseen? Suomea lapsena oppinut koomikko Mebe kertoo kokemuksella, mikä ihmetytti kieltä opiskellessa. Suomalaiset ovat myös itse maahanmuuttajia ja vieneet kielen mukanaan maailmalle. Mitä kielimuotoja siitä syntyi?

Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Siirtolaisuusinstituutin arkisto
Kainun institutti / Kvensk institutt: Kainulaiset eli kväänit
Jönsson-Korhola, Hannele & Lindgren, Anna-Riitta: Monena suomi maailmalla

Andersson, Paula ja Kangassalo, Raija: Suomi ja meänkieli Ruotsissa

Tervala-Pirskanen, Johanna: Mariskoja, klaaraa, paellaa ja sangriaa - espanjansuomen pöytä on katettu 

Helsingin Sanomat: 

Maailmankieli suomi

Helsingissä puhutaan jo toista sataa kieltä – tunnistatko, mitä naapurisi puhuu?

Yle: 

Keminsaamen kieli katosi satoja vuosia sitten, ja nyt sitä koetetaan palauttaa vanhoja materiaaleja ja mielikuvitusta käyttäen

Tänään on kveenien kansallispäivä

Tiedätkö, mitä ovat kläppi, maapruuki ja fiskus? Suomesta Norjaan muuttaneiden kveenien kieli sinnittelee parin tuhannen puhujan voimin

Kielikello: 

Saisinko puhua suomea?

Puhu suomea! Oppijan kielestä ja kielipolitiikasta

Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä

Harri Sinkko, erikoistutkija / Helsingin kaupunki
Koneen säätiö: Myytti yhden kulttuurin Suomesta ruokkii rasismia
Humboldt-Universität zu Berlin: Linguistic innovation in Kiezdeutsch
Tilastokeskus: 

Ulkomaalaistaustaiset

Muuttoliike

Virtaranta, Pertti: Amerikansuomen sanakirja